Lobrede

Avrielle

KRJ-I, HANN-I, YLA1

Rotu ja sukupuoli Hannover, tamma
Säkäkorkeus, väri 166cm, Ruunikko
Syntynyt 20.09.2016, 25v
Rekisterinumero VH17-011-0183
Omistaja VRL-11983, Lobrede
Kasvattaja Gisela Saarholtz, Saksa
Painotus Kouluratsastus
Koulutustaso Grand Prix, 60cm

virtuaalihevonen / kuvat © LUCIE DIMITROV, THANK YOU! / tuoja & luonne: Susiraja

Riana on hevonen, joka on yltä päältä uitetty positiivisuusden sangossa. Se ei ole kuullutkaan tammamaisesta kiukuttelusta, eikä ylipäätään kiukuttelusta, pahoista päivistä tai muustakaan negatiivisuudesta. Aina korvat hörössä kohti uusia asioita kulkeva Riana on mukavaa seuraa pahempinakin päivinä. Se rakastaa hoitajaansa, harjojaan ja oikeastaan aivan kaikkea. Mikään ei voisi olla helpompaa kuin Rianan hoitaminen ja sen voi viedä myös lasten käsiteltäväksi aivan huoletta. Tamma on varmasti maailman onnellisin eläin, jos se viedään hoitoponipisteelle. Vaan kyllä sille passaa myös kiireisen päivän pikainen harjaus ja varustus, Rianalla kun ei ole tapana murjottaa minkään asian kanssa. Sen saa vääntää solmuun ja vetää hännästä, ei haittaa. Eläinlääkäri ja kengittäjä kehuvat tammaa poikkeuksetta erinomaisesta käytöksestä. Reippaasti vierellä kävelevää tammaa pitää välillä hieman toppuutella, jotta se ei jättäisi taluttajaansa kauas taakse innostuksissaan.

Riana on ratsuna kuuliainen, mutta niin energinen, että korvat saattavat välillä mennä hieman tukkoon. Sillä on taipuvaisuutta kiireisyyteen ja häsläämiseen, mutta rauhallisella ratsastuksella sen saa kyllä keskittymään työntekoon. Ihan aloittelijoiden ratsu tamma ei kuitenkaan ole juuri siksi, että se alkaa helposti vain juosta alta pois tehtävästä toiseen, keskittymättä yhteenkään kunnolla. Ratsastajan on oltava ehdottomasti lehmänhermoinen ja ratsastettava jokaista askelta, rauhallisella ja pehmeällä otteella, jotta Riana ei kerää ylimääräisiä kierroksia. Sen mielenkiinto on ohjattava tehtävään toisinaan ärsyttävänkin monta kertaa, mutta kun tamma tekee töitä, se tekee niitä aina hyvin ja mielellään. Hannover on liikkeissään nopea, joten ratsastajan on oltava tilanteen tasalla. Riana ei reagoi apuihin erityisen isosti, mutta se tekee asiat yleensä sen verran nopeasti, että hitaampi ratsastaja saattaa huonolla tuurilla jalkautua suunnittelemattomasti. Tamman suurin ongelma on siinä, että se menee helposti kiireiseksi tehtäviä tehdessään. Erityisesti silloin, kun sen kanssa yritetään tehdä mitään kokoavia harjoitteita.

Riana jää helposti lastaussillalle steppailemaan sivuttain ja hermoilemaan, vaikka se ei traileria tai rekkaa pelkääkään. Enemmän se pelkää lastaussillalla kopisevia kavioitaan. Rauhallinen, tarvittaessa namien kanssa avustava lastaaja saa tamman kuitenkin aika nopeasti kyytiin, eikä matkustaminen sitä haittaa. Pois kuljetusvälineestä se tulee hieman vauhdikkaasti, koska huikauhia miten kopisee! Kisapaikalla kierrokset meinaavat hieman nousta ja Riana saattaa vähän steppailla ja pörhistellä, mutta pysyy kuitenkin hoitajansa käsissä. Ratsastaja saattaa joutua tekemään tavallista enemmän töitä, jotta tamma rauhoittuisi työskentelemään muutenkin kuin kiireen kaupalla. Suorituksesta saattaa tulla hyvinkin juoksentelua, mikäli Rianaa ei saa verryttelyn aikana laskemaan kierrosmittariaan alemmaksi.

Sukutiedot

i. Aufeis
hann, rn, 166cm
evm
ii. Aristokrat
hann, rn, 167cm
iii. Armada
iie. Zitronelle
ie. Heiligenschein
hann, km, 164cm
iei. Hycroft
iee. Richeza
e. Efie von Koffie
hann, rn, 166cm
evm
ei. Ebenholz
hann, prt, 174cm
eii. Eberhard
eie. Fuchsie
ee. Karowe
hann, rn, 165cm
eei. Konrad III
eee. Mirny

i. Aufeis oli 166cm korkea ruunikko saksalaissyntyinen hannoverori. Aufeis oli varsasta asti ryhdikäs ja koulusuvusta polveutuen, sen elämänuraksi suuntautui kouluratsastus. Ori oli luonteeltaan miellyttämishaluinen sekä reipas, mutta samalla myös kuuliainen. Luonteen ansiosta Aufeis oli helppo hevonen ratsuttaa ja se pääsi jo nuorena kiertämään Keski-Euroopassa nuorten luokkia. Menestys oli vaihtelevaa, sillä ori jännitti ajoittain uusissa paikoissa liikkumista, minkä vuoksi kaikki suoritukset eivät olleet silmiä hiveleviä. Aufeisin saadessa lisää ikää sekä kokemusta, lopetti ori jännittämisen ja kilpailuisuorituksista tuli sujuvampia. Ori kilpaili parhaimmillaan Grand Prix tasolla, mutta kyseisellä tasolla Aufeis ei ehtinyt kisata kuin muutaman startin. Se teloi jalkansa tarhassa ollessaan ja haava ylettyi sen verran syvälle jalkaa ja vahingoitti jännettä, minkä vuoksi vaativan tason kouluntreenit ja kisaaminen olisi ollut riski. Omistaja halusi pitää oria itsellään vielä niin pitkään kuin mahdollista ja siirsi tämän siitosoriksi. Aufeisillä oli kysyntää jalostusmarkkinoilla, sillä omistaja tarjosi sitä käyttöön edulliseen hintaan. Varsoja syntyi lopulta neljäkymmentäviisi, joista suurin osa Hollanti-Saksa-Itävalta alueille, muutama muualle päin Eurooppaa. Aufeis lopetettiin 24-vuotiaana vanhuuden tuomiin vaivoihin.

ii. Aristokrat oli komea läsipäinen ruunikko, joka 167cm säkäkorkeudesta huolimatta näytti varsin pieneltä. Ori oli hieman mallia mäyräkoira. Pitkä vartalo, korkea säkä, lyhyehköt, mutta muuten varsin hyväasentoiset jalat. Aristokrat aloitti kilpailemisen jo nuorena ja ikää tullessa lisää kasvoivat luokkien vaativuus. Parhaimmillaan ori kilpaili Grand Prix tasolla, mutta vain muutamia startteja ja pääpainoisesti se kilpaili Intermediate I- ja II:sta. Aristokrat oli luonteeltaan ihmisystävällinen ja kaikin puolin helppo hevonen, jonka kanssa oli helppo kaikkea. Ori oli oikea työmyyrä ja jaksoi hioa pienen pieniä yksityiskohtia ratsastuksen aikana tunninkin. Aristokrat vahingoitti 15-vuotiaana itsensä kun tarhakaveri potkaisi jalkaan ja tällöin kilpaura myös keskeytyi. Ori kuntoutui kuitenkin hyvin, mutta siirtyi juniorien opetusmestariksi. Aristokrat kilpaili oppilaidensa kanssa milloin mitäkin tasoa ja vei varsin usein ratsastajansa palkintojenjakoon, sillä liikettä orista löytyi ja mikäli ratsastaja ei tehnyt suurempia mokia, näytti suorittaminen aina vaivattomalta. Oria ei missään vaiheessa tarjottu julkisesti jalostukseen, mutta sen kotiseudulla Saksan Düsseldorfissa muutamat lähikasvattajat kävivät astuttamassa tammansa tällä. Jälkeläisiä syntyi yhteensä yksitoista kappaletta, mutta Aristokrat ei ollut kummoinen periyttäjä, eikä selviä viitteitä orista näkynyt jälkeläisissä.

ie. Heiligenschein tutummin vain Heil oli katseita kääntävä hannovertamma, eikä syyttä. Heil oli väritykseltään kaunis kimo ja ulkonäön lisäksi tamma oli varsin näppärän näköinen myös liikkeessä. Heil oli luonteeltaan energinen ja helposti kuumuva, mikä tuotti ajoittain ongelmia kouluradoilla. Tamma kilpaili pääsääntöisesti Grand Prix tasolla ja menestyi vaihtelevasti. Heilillä ollessa hyvä määrä tuloksia, siirsi omistaja sen jalostuskäyttöön. Tiineytymisen kanssa oli ongelmia ja tamma saatiin tiineeksi vasta kahden vuoden yrityksen ja usean orin vaihdon jälkeen. Heilille syntyi loppujen lopulta kolme varsaa, minkä jälkeen tamma siirtyi siitoksesta takaisin ratsastuskäyttöön, mutta tällä kertaa opetusmestariksi kisaratsun sijaan. Tamma periytti varsoilleen energistä ja kuuliaista luonnetta, mutta omistajan pettymykseksi yksikään jälkeläinen ei ollut emän tavoin kimon värinen. Heil toimi 22-vuotiaaksi asti aktiivisessa ratsastuskäytössä, minkä jälkeen tamma siirtyi kokoaikaiselle eläkkeelle. Heiligenschein lopetettiin vuotta myöhemmin yleiskunnon heikennettyä.

e. Efie von Koffie oli tasaisen luonteinen, ruunikko hannovertamma. Efie oli oikea sydänten valloittaja, sillä tamma omasi erinomaisen ratsastettavuuden. Efie oli energinen, mutta kuuliainen hevonen ratsastaa ja tamma oli innokas, nopea reaktioissaan sekä varma suorittaja, joka ei katsonut ratsastajan virheitä pahalla. Tamma kilpaili nuorena paljon eri ratsastajien kanssa pääsääntöisesti vaativia koululuokkia. Efie hyppäsi myös muutaman Intermediate I ja II radan kokenemmilla ratsastajilla, mutta kisaura huipulla jäi lyhyeksi kun tamma siirtyi omistajaperheen tyttären opetusratsuksi ja siirtyi kilpailemaan jälleen pienemmillä tasoilla. Tasaisena suorittaja ruusukkeita siunaantui ratsukolle usein. Jalostuskäyttöön tammaa ei koskaan käytetty kunnolla ja näin ollen Efielle syntyi vain yksi varsa. Varsomisen jälkeen tamma palasi vielä kouluradoilla kilpailemaan. Efiesta jätettiin useita ostotarjouksia, mutta omistajaperhe ei suostunut tammaansa myymään. Tamma lopetettiin kotitilallaan 21-vuotiaana pahaksi ärtyneen flunssan ja muun sairastelun seurauksena.

ei. Ebenholz oli punarautias hannoverilaisori, jonka kilpailu-ura kouluradoilla jäi harmittavan lyhyeksi. Ori aloitti lupaavasti kilpailemaan nuorena ja omasi hyvät liikkeet, minkä lisäksi Ebenholz oli kuulianen ja herkkä ratsu. Ori satutti kuitenkin jalkansa 7-vuotiaana ja samalla eläinlääkäri kielsi rankan treenaamisen, mikäli jalan haluaisi pitää käyttökuntoisena. Salvatore ehti kilpailla ennen onnettomuutta parhaimmillaan Vaativa A tason radoilla. Mitään kouluratojen kuningasta orista ei todennäköisesti kuitenkaan olisi tullut, sillä laukkaaminen sai Ebenholzin helposti kuumumaan ja samalla kouluohjelman laukkaosuus meni usein kiireiseksi ja turhan holtittomaksi, mikäli voittoprosentteja olisi tavoitellut. Jalostuskäyttöön Ebenholzia tarjottiin ja nuorena tehtyjen suoritusten ansiosta hyvää oria uskallettiin käyttää kasvattajien toimesta jalostukseen enemmänkin. Varsoja orille syntyi 43 kappaletta ja Ebenholz periytti hyvin hyvää luonnettaan sekä tasaista ratsastettavuutta. Ori lopetettiin jo 18-vuotiaana kun vanha vamma jalassa alkoi oireilemaan, eikä omistaja nähnyt järkeä pitää iäkkäämpää hevosta kipulääkkeiden voimalla hengissä.

ee. Karowe oli ruunikko, melko säpäkkä luonteinen hannovertamma. Karowe pääsi aloittamaan kisauran ikäisiään myöhemmin, sillä tamman ratsutukseen meni normaalia enemmän aikaa. Karowe oli luonteeltaan erittäin herkkä ja nopea liikkeissään, minkä vuoksi meni aikaa, että tämä hyväksyi ratsastajan selkäänsä. Luonteen vuoksi meni myös paljon aikaa siihen, että tammasta saatiin kuuliainen ratsu. Kisaradoille päästyään Karowe oli kuitenkin laatupeli, jolle pitkät ja raskaat radat eivät olleet ongelma. Tammassa oli paljon räjähtävää energiaa ja mikäli ratsastaja antoi Karowalle mahdollisuuden suorittaa tehtävän vähän sinnepäin, päätyi rata siihen, että kouluratsastuksen sijaan meininki muistutti enemmänkin laukkaradan viimeistä suoraa. Tamma oli haastava kouluratsu ja vaati ratsastajalta täydellistä keskittymistä ja jokaisen askeleen huolellista ratsastusta. Karowe siirtyi jalostuskäyttöön saavutettua muutaman Grand Prix tason sijoituksen ja sai lopulta kolme jälkeläistä. Tamma ei onneksi periyttänyt luonnettaan vaan hyvää liikemekaniikkaa varsoilleen. Karowe lopetettiin 24-vuotiaana kun hampaat alkoivat menemään huonoon kuntoon, syöminen muuttui vaikeaksi ja tamma laihtui paljon.

Jälkeläiset

s. 17.07.2017 tamma Marmeladerot Lee isä Karminrot
s. 10.10.2017 tamma Yardbird Lee isä Yaegar
s. 02.03.2021 tamma Siana Lee isä Swalla
s. 22.07.2021 ori Rodrigo Lee isä Rooftop

Kilpailukalenteri

(40 sijoitusta, joista 8 voittoja)

03.08.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 6/40
08.08.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 5/40
08.08.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 5/30
13.08.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 4/40
13.08.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 5/40
19.08.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 6/40
19.08.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/40
20.08.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 3/40
22.08.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
01.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
01.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
02.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
02.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
03.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 5/30
03.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 4/30
06.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 4/30
06.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
07.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
07.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 4/30
08.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 3/30
09.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 4/30
09.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 3/30
10.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 3/30
10.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 3/30
12.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 3/30
14.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 3/30
14.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 4/30
15.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
16.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 5/30
16.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
18.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 3/30
18.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
20.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 5/30
22.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 3/30
23.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 4/30
26.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30
26.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 4/30
29.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
30.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 1/30
30.09.2017 - KRJ kouluratsastus - Grand Prix - 2/30

Päiväkirja ja valmennukset

18.07.2017 // kouluvalmennus // kirjoittanut Aino H.

Kaunis ruunikko Riana käveli reippaasti ja korvat hörössä pitkin kenttää alkuverryttelyjen jälkeen, kun kävelin paikalle. Oona oli juuri saanut upean tammansa verryteltyä ja kaksikko oli valmis aloittamaan, joten teimmekin niin. Alkuun pyysin Oonaa hakemaan ratsuaan reilummin avuilleen, mikä luonnistui suhteellisen helposti Rianan yrittäessä taukoamatta parhaansa ja vielä vähän enemmän. Valmentajan silmään se oli tietenkin pelkästään hyvä asia, joten pyysin Oonaa kehumaan tammaa reilusti aina, kun se edes yritti. Ensimmäiseksi tehtäväksi valikoitui aina yhtä mukava passage, jonka piti kuuleman mukaan luonnistua ruunikolta paremmin kuin osasin edes kuvitella. Niinpä haastoin Oonan laittamaan tamman näyttämään parhaansa, ja ratsukko teki täysin työtä käskettyä. Passage oli heti ensimmäisestä toistosta sulavaa ja tasaista, eikä Oonan pienet virheet tuntuneet haittaavan Rianan keskittymistä! Tamma yritti tosissaan miellyttää niin ratsastajaa kuin minuakin, joten vaihdoimme tehtävää, ennen kuin tamma tylsistyisi ja työskentelyn laatu heikkenisi.

Kun passage kerta niin hienosti sujui, vaihdoimme tehtävää. Rianalla ei pahemmin heikkouksia ollut, joten pyysin Oonaa nimeämään muutaman vahvuuden: laukanvaihdot, pysähdykset ja temponmuutokset. Arvoin näistä tehtäväksi laukanvaihdot, jotta Riana pääsisi sentään treenaamaan jotain todella mielekästä. Jo heti ensimmäinen laukanvaihto onnistui hienosti, joten pyysin Oonaa toistamaan tehtävän kumpaankin suuntaan viisitoista laukanvaihtoa kerrallaan. Oona ei epäröinyt apujensa kanssa ollenkaan, ja niinpä Rianakin toimi suorastaan loistavasti ja laukkaa vaihdettiin soljuvasti ja harmonisesti täydessä yhteistyössä. Koska hommat sujuivat näinkin hienosti, pyysin Oonaa ottamaan tammallaan vielä kumpaankin suuntaan muutaman raviympyrän Rianan letkeyttämiseksi, ja tietty sekin sujui todella hyvin. Jätin kaksikon suorittamaan loppuverkkoja itsenäisesti, mutta ennen lähtöäni annoin Oonalle vielä muutaman vinkin ja kotitehtävän!

27.09.2017 // kouluvalmennus //kirjoittanut Jannica

Hannovertamma Riana työskenteli hyvässä muodossa ravissa tehden parhaillaan ravilisäystä lävistäjällä saapuessani paikalle. Tervehdimme Oonan kanssa toisiamme ja hän jatkoi vielä omatoimisesti alkuverryttelyt loppuun jäädessäni seuraamaan katsomosta hetken työskentelyä ja apujen käyttöä poimien muistiin sieltä täältä asioita, joihin kiinnittäisimme tänään huomiota. Saatuaan verryttelyn loppuun astuin keskemmälle ja vaihdoimme pikaisesti kuulumisia. Sitten alettiin hommiin. Kuuliainen, mutta vauhdikas tamma pääsi alkuun tekemään siirtymisiä käynnissä ja ravissa, joiden jälkeen otettiin muutamat reippaat ravilisäykset keskihalkaisijaa pitkin. Tamma haki hieman liikaa passagen suuntaan, joten saitte ottaa uudelleen muutaman kerran, jotta liike lähti oikeasti takaa ja tamma avasi liikettä paremmin muutaman raipan napautuksen kautta. Oikeat lisäykset hyvässä muodossa vaativat hevoselta melko paljon takaa, joten harvemmin ne suoraan rehellisesti niitä tarjoavat, selitin Oonalle heidän kävellessään hetkisen.

Tauon jälkeen keskityttiin hetki avotaivutuksiin, joista siirryttiin luontaisesti sulkutaivutuksia tekemään ravissa ja sitten laukassa. Etenkin laukkatyöskentely oli tänään erittäin hyvää ja tamma sai palkkioksi kävellä pienen pätkän niiden jälkeen, ennen kuin saitte tulla vielä ympyrätyöskentelyä tekemään lähiopetukseen ravissa ja laukassa sen jälkeen. Eteen-alas tamma venytti oikein kivasti selkää ja kaulaa, mutta kun olisi pitänyt siirtyä hieman enemmän koottuun muotoon alkoi sitä vähän laiskottaa ja sait taas pikkuisen muistutella takaosaa töihin mukaan. Lopuksi saitte tulla vielä ravissa loivaa kiemurauraa, jossa vaihdettiin asetus ulos päinvastoin kuin normaalisti. Tämä oli yllättävän haasteellinen tehtävä molemmille, joten aiemmin aiottua laukanvaihtoa tai laukassaharjoittelua ei tänään ehditty mukaan vielä ottaa.

10.02.2018 // kouluvalmennus // kirjoittanut omistaja

Valmennus aloitettiin ratsastamalla kevyessä ravissa uran sisäpuolella, hakien hevoseen suoruutta. Valmennettava hevonen oli kuulemma luonteeltaan kiireinen, eikä jaksanut täysin keskittyä tehtäviin, joten keskityimme hakemaan raviin tasaisen rauhallista tahtia. Riana oli virrakkaan oloinen ja lähti ajoittain lisäämään vauhtia omatoimisesti, minkä vuoksi askelpituus ravissa vaihteli. Tamma oli kuitenkin kuuliaisesti koko ajan pohkeiden välissä ja kulki suorassa kiemurtelematta. Rauhallisuutta Rianaan saatiin usean nopean puolipidätteen kautta. Seuraavaksi jatkettiin ravissa tehden siksak väistöjä keskihalkaisijalla, edelleen tarkkailtiin ravin tahtia sekä hevosen suoruutta. Riana lähti välittömästi väistöihin pyynnöstä ja astui siistejä ristiaskeleita. Tamma pysyi koko ajan hyvin suorana ja raviin löydettiin myös tasainen ja hyvä tahti. Laukkaa ratsukko otti aluksi muutaman kierroksen uralla, minkä jälkeen pidettiin lyhyet välikäynnit.

Lepotauon jälkeen lähdettiin työskentelemään laukassa temmonmuutoksia. Tehtävänä oli ratsastaa lävistäjiä ja joka toisella kerralla tarkoituksena oli lisätä laukkaa pienesti ja joka toisella koota. Lisäyksiin ei lisätty paljoa painetta, jotta tahti saatiin säilytettyä. Sen sijaan kokoamisissa vaadin selkeämpää muutosta normaaliin laukkaan. Riana laukkasi energistä ja ilmavaa laukkaa, josta oli hyvä lähteä muokkaamaan halutunlaista. Tamma lähti lisäämään nätisti ja tahti saatiin säilytettyä koko lävistäjän ajan samana, sekä siirtymisessä pidäte saatiin hyvin läpi ja laukka rullasi koko ajan. Kokoamisten kanssa ei ilmennyt myöskään ongelmia. Riana kokosi hienosti ja pysyi mukavasti rentona siirtymien välissä.

15.11.2021 // kouluvalmennus // kirjoittanut omistaja

Riana, hevonen joka on erittäin herkkä ärsykkeille ja ihmisen virheille. Tamman ratsastajan tulisi olla robotti, jotta se olisi oikeasti tyytyväinen, mutta onneksi Riana on jo iän myötä oppinut sietämään myös epätäydellisiä ihmisiä. Tästä syystä tamma onkin loistava palauttamaan jalat takaisin maan pinnalle, jos kuvittelee itsensä päteväksi ratsastajaksi. Niimpä halusin haastaa itseni jälleen ja olin varannut kouluvalmennus tunnin uudelle valmentajalle. Rianan kanssa oli jo yhteisenä historiana lukuisat kilpailut ja Grand Prix radat, mutta myös paljon epäonnistumisia, sillä tamman kanssa onnistuminen oli usein enemmän tuurista kuin taidosta kiinni.

Valmentajamme oli jo ikäluokanltaan tasoa vanhainkoti, mutta kokemusta sekä tietoa hänessä oli varmasti enemmän kuin kellään alueella asuvista. Valmentajamiehemme saapuessa paikalle sain välittömästi kepistä ja kuulla kuinka väärin istuin hevosen selästä. Korjattuamme jalkani paikkaa ja käden korkeutta, pääsimme aloittamaan. Vau efekti valtasi heti koko kroppani, sillä Riana reagoi välittömästi positiivisesti istunnassani tehtyihin korjauksiin. Tamma joka normaalisti juoksi alussa hiukan alta pois, olikin nyt tyyni ja tyytyväinen. Aloitimme työskentelemään käynnissä tehden etuosakäänöksiä sekä pohkeenväistöjä uralla. Riana oli energisellä tuulella, joten kokoaminen oli helppoa. Tamma reagoi apuihin aluksi hitaanpuoleisesti, mutta toistojen kautta herkkyys ja kuulaisuus parani selkeästi. Loppujen lopuksi pääsin ratsastamaan käännökset ja väistöt olemattoman pienillä avuilla. Tunne oli upea kun hevosta sai ratsastaa höyhenkevyin avuin.

Siirryimme raviin ja tunsin kuinka maneesin laidalla kriittinen silmä jälleen skannasi minua. En kuitenkaan saanut noottia, joten aivan sysisurkea en sentään ollut. Riana oli energinen, mutta rento ja sen kanssa tuntui löytyvän yhteinen sävel normaalia nopeammin. Käsky kävi ja lähdimme ravissa suorittamaan uralla pätkän avotaivutusta, josta lähdettiin ratsastamaan ura sisäpuolelle sulkutaivutusta kohti keskilinjaa. Riana reagoi ensimmäisellä kerralla apuihin todella nopeasti ja avotaivutus oli epämääräisen kiemurtava, eikä sulkukaan mikään kovin hallitun ja hienon näköinen. Seuraavalla kierroksella osasin ennakoida huomattavasti paremmin ja tehtävä onnistui paremmin. Hioimme tehtävää molempiin suuntiin ja suurimmaksi ongelmaksi kohtasimme turhan vahvat apuni, joihin Riana reagoi isosti sekä nopeasti. Tästä syystä tahti ei pysynyt samana ja tehtävässä vauhti vaihteli turhan paljon. Valmentajan ohjeilla sain kuitenkin rauhoitettua jalan käyttöä ja keskittymään enemmän istunnalla ratsastamiseen, jolloin tasaisuutta alkoi löytymään ja tehtävä sujumaan toivotulla tavalla. Saatuamme molempiin suuntiin onnistuneet suoritukset, siirryimme pitämään pienet välikäynnit.

Välikäyntien jälkeen lähdettiin työskentelemään laukassa ja tehtävänä oli ratsastaa samaisia avo- ja sulkutaivutuksia kuten ravissa. Oma kroppani oli tässä vaiheessa jo huomattavasti paremmin hallinnassa ja tehtävä onnistui ensiyrittämällä kohtuullisen hyvin. Rianalla oli koko ajan hyvä eteenpäinpyrkimys ja herkkyyttäkään ei puuttunut, minkä vuoksi sillä oli varsin helppo ja mukava ratsastaa. Ajoittain jäin pitämään kädellä liikaa vastaan, jolloin tamma jännittyi etuosastaan ja liike jäi lyhyeksi, mutta valmentajan tästä mainittaessa pystyin korjaamaan. Kun ongelmakohdat oltiin saatu ratkaistua, sain ratsastaa hetken laukkaa vielä pidemmällä ohjastuntumalla uralla sekä ympyröillä, jotta Riana venyttäisi kaulaa ja selkää. Tamma pärski tyytyväisenä ja oli varsin rennon letkeä. Pian siirryimme ravailemaan loppuravit ja kävelemään loppukäynnit. Valmennuksesta jäi monta uutta porkkanaa käteen ja ratsukin oli selkeästi tyytyväinen, kun ratsastaja osasi suorittaa eikä antanut epämääräisiä apuja.